Mitä on tapahtunut pelolle?



Pelko on tunnetila, joka on luotu auttamaan meitä selviytymään hengissä, jo luolamieskaudella. Että pystyisimme taistelemaan ulkoisia uhkia vastaan, ja pakenemaan vaaran uhatessa. Nykyään ei tarvitse pelätä hengissä pysymisen puolesta, vaan pelkotilat ovat tehneet hyppäyksen rajoittamaan tavallista arkea. Työssäni kysyn usein ihmisiltä, mitä pelkäät. Useimmiten saan vastaukseksi mm.

Mitä muut ajattelee?
Epäonnistunko?
Jäänkö yksin ja tykkääkö kukaan?
Uusia asioita
Muutosta elämässä

Mitä meidän elämästä tulee, jos annetaan yllämainittujen pelkojen rajoittaa elämää? Samaan muottiin sulautuvia suorittajia vailla omia mielipiteitä ja eletään elämää jonkun toisen ehdoilla, joka todennäkäisesti pelkää elämää ja epäonnistumista vielä enemmän. Kuulostaa järjettömältä, eikö?

Mitä tapahtuu, jos joku ei tykkää Sinusta? Itekin syyllistyin nuorempana paljonkin tähän. Halusin miellyttää monia, ettei asiat menis hankalaks. Nykyään oon huomannut, että oma elämä kestää sen – osa ei tykkää, lähtee pois ja tilalle tulee puolet enemmän niitä, ketkä tykkää, joten no worries!

Epäonnistunko? Väitän, että onnistuakseen missään, jokaisen tulee epäonnistua matkalla monta kertaa. Määrällä ei ole väliä, riittää että aina nousee ja menee eteenpäin. Ja toisekseen, epäonnistumisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Sinä olet ihmisenä. You don’t fail. You win, or you learn.

Kuva: Erna Kosonen

Jäänkö yksin? Pelkäsin eron jälkeen sitä, että tulen jäämään loppuiäksi ilman parisuhdetta. Tääkin on tasoittunut kahden vuoden aikana, ja oon huomannut, että mikään suhde ei ole välttämättömyys pystyäkseen olemaan onnellinen. Miulla on ihana tytär ja oon elänyt elämässä ajanjakson ja idyllin, josta moni vain haaveilee. Kiitollinen siitä ja loppuelämä voi tuoda tullessaan jotain, tai sitten ei, mutta sen pelkääminen ei saa rajoittaa iloa ja hyviä fiiliksiä. Lisäks on ystävät. Ei oo mitään hätää. Todellisuudessa en oo koskaan yksin.

Uusia asioita? Olisin hullu, jos en olis lähtenyt kokeilemaan monia uusia asioita. Joskus hyppy tuntemattomaan tekee hyvää, ja opettaa elämästä enemmän, kuin vuodet yhteensä. Järki on kiva kaveri, mutta haluun seurata sydäntä. Yleensä ne ratkasut on oikeita, pitäviä ja saa pysymään kiinni unelmissa ja tavoitteissa vaikeinakin aikoina. Pelkkään järkeen perustuvat ratkaisut ovat kuluttaneet lähinnä turhaan voimavaroja ja taustalla on ollut jokin yllämainittu pelko.

Muutos elämässä on vakio. Mikään ei pysy samana. Vaikka jonain hetkenä tarpoisit paskassa, se ei ole pysyvä tila. Elämä menee eteenpäin, ja nopeeta. On helpompaa hyväksyä muutos, kun elää enemmän hetkessä. Ei menneessä, eikä liian kaukana tulevassa. On toki hyvä ajatella, minkälaisen tulevaisuuden haluaa, koska avaimet on omissa käsissä ja sinne pääsee askel kerrallaan. Muutos ja sen myötä tuleva kasvu on aina hyväksi. Moni meistä kuitenkin haluaa muutosta. Se voi liittyä ihmissuhteisiin, työpaikkaan, hyvinvointiin, talouteen… Mutta mikään ei muutu, jos pelkäät.

Muuttaaksesi jotain, ota ensimmäinen askel. Päästä irti ihmissuhteista, jotka eivät vie Sinua eteenpäin. Hae sitä työtä, johon haluat. Jos haluat opiskella, aloita. Jos tarvitset lisää rahaa, etsi keinot tehdä sitä. Jos haluat uusia ihmissuhteita, mene ihmisten pariin. Aloita harrastus. Aloita se elämäntaparemontti. Osta vähemmän. Matkusta enemmän. Hanki kokemuksia. Elä enemmän.

”Fears are nothing more than a state of mind” -Napoleon Hill-

Kuva: Erna Kosonen
Todellisuutesi on suora heijastus ajatuksistasi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *